Eduskuntavaalitutkimus 2015: Poliittinen osallistuminen eriytyy

Oikeusministeriö 15.7.2016 11.35
Tiedote
Yhdenvertaisuus ei toteudu ihanteellisesti suomalaisessa demokratiassa. Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa jo lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä saavutettavien resurssien myötä. Etenkin matala koulutus- ja tulotaso johtaa usein äänestämättä jättämiseen. Samalla poliittinen osallistuminen on eriytynyt ja uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite ja sosiaalinen media, ovat nuorten sukupolvien suosiossa.

Taloudellinen hyväosaisuus ja poliittinen aktiivisuus kulkevat käsi kädessä, osoittaa vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimus Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Tiivistetysti kyse on siitä, että hyvin toimeentulevien, aktiivisesti äänestävien kansalaisten intressit tulevat paremmin edustetuiksi poliittisessa päätöksenteossa.

- Äänestysosallistuminen vaihtelee Suomessa vahvasti yksilön käytössä olevien resurssien mukaan. Käytössämme olleiden äänioikeusrekisteritietojen perusteella 58 prosenttia perusasteen koulutuksen saaneista äänesti 2015 vaaleissa kun vastaava luku korkeakoulutettujen joukossa oli 85 prosenttia, sanoo akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

- Osallistumista tukevia resursseja on monenlaisia, mukaan lukien terveys ja sosiaaliset verkostot, mutta toisaalta ne myös usein kasautuvat, Wass jatkaa.

Demokratian kestävyys järjestelmänä mitataan sen kyvyssä korjata omia puutteitaan. Eräs keino on uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen käyntikyselynä kerätyn eduskuntavaalitutkimusaineiston mukaan yli kolme neljäsosaa äänestäjistä katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian toimivuutta Suomessa. Lisäksi kolmasosa vastaajista ilmoitti allekirjoittaneensa yhden tai useamman kansalaisaloitteen.

- Edustuksellisen demokratian vakavin haaste liittyy nyt siihen, miten poliittisen osallistumisen kanavia onnistutaan laajentamaan. Suomen kaltaisen kehittyneen demokratian tulee vastata haasteeseen siten, että kansalaiset löytävät itselleen sopivimmat vaikutusmahdollisuudet. Pelkkä äänestämiseen pohjautuva edustuksellinen järjestelmä ei enää riitä, toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimus koostuu 21 luvusta, joissa 28 kirjoittajaa tarkastelee paitsi vaaleja, myös laajasti äänestäjien arvoja ja asenteita, poliittisen kiinnittymisen muotoja ja demokratian toimivuutta. Monissa luvuissa on myös vertailua aiempiin eduskuntavaaliaineistoihin ja muihin maihin. Kirjan keskeisenä tavoitteena on innostaa lukijaa pohtimaan, miten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen käytännöistä voidaan tehdä mahdollisimman avoimia erilaisista lähtökohdista tuleville kansalaisille.

Vaalitutkimuskonsortion oikeusministeriön rahoituksella tuottama kirja "Poliittisen osallistumisen eriytyminen ? Eduskuntavaalitutkimus 2015" julkaistiin Porin SuomiAreena-tapahtumassa perjantaina 15. heinäkuuta.

Lisätietoja:
professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi, puh. 050 4096 409, [email protected],
akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. 050 3363 512, [email protected]