Ovdamearkkat jienasteamis guovllu- ja gielddaválggain 

Dán siiddus gávnnat:

  • Ovdamearkka ovdajienasteamis 
  • Ovdamearkka jienasteamis válgabeaivvi

Vulobealde govviduvvon ovdamearkkat leat okta vuohki jienastit. Jienastanbáikkiin doahttalanvuloš geavadat sáhttet goitge molsašuddat gielddaid mielde. Vulobeale ovdamearkkat jienastandiliin gávdnojit maid jienastanbáikkiin plakáhttan.

Ovdamearkkat ovdajienasteamis

Guovllu- ja gielddaválggat lágiduvvojit oktanaga cuoŋománus 2025. Sáhtát ovdajienastit gos beare dábálaš jienastanbáikkis ruovttueatnamis dehe olgoriikkain. 

Helssetlaččat jienastit dušše gielddaválggain, daningo Helsset ii gula mange buresveadjinguvlui.
Earáid gielddaid jietnavuoigadahtton olbmot sáhttet goittotge jienastit sihke guovllu- ja
gielddaválggain maiddái Helssega almmolaš ovdajienastanbáikkiin ja lágádusjienasteamis.

Váldde jienastanbáikái mielde govalaš identiteahtaduođaštusa, ovdamearkka dihte pássa, persovdnagoartta dehe vuodjingoartta.

Bargga ná, juos ovdajienastat oktanaga goappašiin válggain: 

1. Čájet personduođaštusa válgavirgeolbmui.

Son addá dutnje guokte jienastanlihpo.

2. Mana jienastangohppii. 

Čále fioleahtta jienastanlihppui dan evttohasa nummára, gean jienastat guovlluválggain ja vilges lihppui dan evttohasa nummára, gean jienastat gielddaválggain. Ale čále dahje sárggo jienastanlihpuide maidige eará. Guovlluválggaid evttohaslogahallan lea fioleahtta ja gielddaválggaid evttohaslogahallan vilges.

3. Máhco jienastanlihpuid gasku gitta.

4. Máhca válgavirgeolbmo lusa.

Son steampilastá guktuid jienastanlihpuid ja addá dutnje guokte ruškes válgakonfaluhta.

5. Bija steampilaston jienastanlihpuid válgaurdnii ja liibme konfaluhtaid gitta.

Válgakonfaluhtas lean ihkkonis oidno, leago dan siste guovlluválggaid vai gielddaválggaid jienastanlihppu.

6. Vuolláičále sihke guovlluválggaid ja gielddaválggaid sáttareivve, jus jienastit goappat válggain.

7. Válgavirgeolmmoš coggá sáttareivviid ja válgakonfaluhtaid fiskes sáttakonfaluhtaide. 

Jienasteamis bohtet guokte fiskes sáttareivve, jus jienastit goappat válggain. Reivvet sáddejuvvojit du iežat gieldda guovddášválgalávdegoddái.
Juos ovdajienastat iežat ruovttugieldda olggobealde, gávnnat iežat gieldda dehe iežat buresbirgenguovllu evttohasaid nummáriid ovdajienastanbáikki evttohasgirjjiin. Fuobmáthan, ahte jienastanluokkuin leat oidnosis duššefal dan gieldda ja dan buresbirgenguovllu evttohasaid dieđut, maid guovllus ovdajienastanbáiki lea.

 
Fuobmáthan maid, ahte juos jienastat evttohasa, gii lea evttohassan goappašiin válggain, sus lea maid sierra evttohasnummár guovloválggain ja gielddaválggain. 

Ovdamearkka jienasteamis válgabeaivvi

Guovllu- ja gielddaválggaid válgabeaivvi sáhtát jienastit dušše iežat jienastanguovllu jienastanbáikkis. Dieđu jienastanbáikkis gávnnat jienastanriektedieđáhusas. 

Jienastanriektedieđáhus sáddejuvvo dutnje juogo boastta bakte dehe Suomi.fi-bálvalussii, juos don leat váldán gažaldatvuloš bálvalusa iežat atnui. 

Helssetlaččat jienastit dušše gielddaválggain, daningo Helsset ii gula mange buresbirgenguvlui. 
Váldde jienastanbáikái mielde govalaš identiteahtaduođaštusa, ovdamearkka dihte pássa, persovdnagoartta dehe vuodjingoartta. 

Bargga ná, juos jienastat válgabeaivvi oktanaga goappašiin válggain:

1. Čájet personduođaštusa válgavirgeolbmui.

Son addá dutnje guokte jienastanlihpo.

2. Mana jienastangohppii. 

Čále fioleahtta jienastanlihppui dan evttohasa nummára, gean jienastat guovlluválggain ja vilges lihppui dan evttohasa nummára, gean jienastat gielddaválggain. Ale čále dahje sárggo jienastanlihpuide maidige eará. Guovlluválggaid evttohaslogahallan lea fioleahtta ja gielddaválggaid evttohaslogahallan vilges.

3. Máhco jienastanlihpuid gasku gitta. 

4. Máhca válgavirgeolbmo lusa.

Son steampilastá guktuid lihpuid.

5. Bija guktuid steampilaston jienastanlihpuid válgaurdnii.

Válgaurdnat sáhttet leat anus jienastanbáikkis okta dahje eanet. Lihput biddjojuvvojit juogo seammá urdnii dahje dasto guovlluválggaid ja gielddaválggaid várás leat sierra urtnat.
Válgavirgeolmmoš ohcá du nama válgalogahallamis ja addá dutnje guokte jienastanlihpo.

Fuobmáthan maid, ahte juos jienastat evttohasa, gii lea evttohassan goappašiin válggain, sus lea sierra evttohasnummár guovlluválggain ja gielddaválggain.