Europarlameanttaválggat

Eurohpa parlamentii válljejuvvojit ovddasteaddjit viđa jagi gaskkaid.  

Eurohpa parlameantta barggut 

Eurohpa parlameanta lea dehálaš Eurohpa uniovnna dási politihkalaš mearrádusdahkama ja ságastallamiid forum. Eurohpa parlameanta ásaha lágaid, mat váikkuhit beaivválaš eallimii. Parlameanta mearrida maid EU bušeahttaárvvoštallamis. 

Eurohpa parlameantta (EP) lea okta Eurohpa uniovnna láhkamearridanorgánain. EU-riikkavuložat válljejit dan lahtuid njuolggoválggaiguin, mat ordnejuvvojit buot lahttoriikkain juohke viđat jagi. Europarlameanttaválggat doaimmahuvvojit dađi lági mielde, ahte guhtege lahttoriika ordne válggaid iežas álbmotlaš láhkaásaheami olis. 

Eurohpa parlameantta lahtut 

2020 guovvamánu rájes Eurohpa parlameanttas leat 705 lahtu dehege parlamentarihkkara. Guđege lahttoriikkas sáhttet leat eanemusat 96, muhto unnimusat 6 lahtu. Suomas válljenvuloš Eurohpa parlameantta lahtuid mearri lea 14. 

Eurohpa parlameantta lahtut organiserejit iežaset politihkalaš joavkkuid mielde, eai riikkavulošvuođa mielde. Politihkalaš joavkku ceggemii dárbbahuvvojit 25 lahtu unnimusat čieža lahttoriikkas. 

Gean sáhttá jienastit europarlameanttaválggain? 

Bellodagat ja válljenovttastusat sáhttet ásahit evttohasaid europarlameanttaválggaide. Ásahuvvon evttohasat leat evttohassan olles riikkas. 

Don sáhtát jienastit europarlameanttaválggas, juos deavddát 18 maŋemus válgabeaivve ja don leat Suoma riikkavuloš. Maiddái eará EU lahttoriikka riikkavuložat sáhttet jienastit Suomas europarlameanttaválggain dihto eavttuid mielde. Loga fáttás lasi suomagielalaš siidduin.

Europarlamentvaaljah

Europarlameʹnttvaal