Äänioikeus

Äänioikeutettuja vaaleissa ovat pääsääntöisesti 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus kuitenkin hieman poikkeaa tästä pääsäännöstä.

 

Äänioikeus eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa

Äänioikeutettu on asuinpaikastaan riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Äänioikeutta ei voi menettää muutoin kuin luopumalla Suomen kansalaisuudesta.

Äänioikeus kuntavaaleissa

Kuntavaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on

a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai
b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai
c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on tallennettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa.

Äänioikeus kuntavaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia.

Kuntavaalien äänioikeutta ei voi menettää muutoin kuin muuttamalla pysyvästi ulkomaille.

Äänioikeus europarlamenttivaaleissa

Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt

a) Suomen kansalainen asuinpaikkaan katsomatta, ja

b) muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan, joka on viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ilmoittautunut maistraatille otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja
b1) jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai
b2) joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa.

Ilmoittautuminen voidaan tehdä käyttäen Väestörekisterikeskuksen lomaketta .

Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajassa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toisen EU:n jäsenvaltion europarlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa.

Äänioikeutettu saa samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu (asuinvaltiossaan).

EU:n jäsenvaltioiden vaaliviranomaiset vaihtavat keskenään tietoja niistä EU-kansalaisista, jotka ovat ilmoittautuneet äänestäjiksi asuinvaltionsa europarlamenttivaaleihin.

Yleistä äänioikeudesta

Äänioikeus on yleinen: Se perustuu sellaisiin edellytyksiin, jotka kansalaisella yleensä ovat, esimerkiksi Suomen kansalaisuus ja 18 vuoden ikä.

Äänioikeus on yhtäläinen: Kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni.

Äänioikeus on luovuttamaton oikeus: Äänioikeutta on käytettävä aina henkilökohtaisesti. Kukaan ei voi äänestää toisen puolesta.

Äänioikeuden käyttö on oikeus, mutta ei velvollisuus: Jokainen äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.

Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus: Kukaan, sen enempää vaaliviranomaiset kuin muutkaan äänestäjät eivät voi saada tietää, ketä ehdokasta äänestäjä äänesti. Äänestäjä ei myöskään itse voi jälkikäteen todistaa, ketä ehdokasta hän äänesti. Vaalijärjestelyiden on turvattava vaalisalaisuuden toteutuminen.

Miten äänioikeus määräytyy?

Äänioikeusrekisterin perustaminen

Väestörekisterikeskus laatii kussakin vaaleissa erikseen äänioikeutetuista atk-perusteisen rekisterin (äänioikeusrekisteri) viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (muun muassa nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää.

Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä maistraateissa 41. päivästä ennen vaalipäivää alkaen. Jokaiselle rekisteriin otetulle postitetaan lisäksi viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti), jossa mainitaan muun muassa vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, äänioikeutetun äänestyspaikan osoite sekä vaaliviranomaisten yhteystiedot. Äänioikeusrekisteristä tulostetaan myöhemmin vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille.

Äänioikeusrekisterin oikaisuvaatimukset

Äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset tulee tehdä maistraatille viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää. Oikaisua voidaan vaatia muun muassa silloin, jos henkilö katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty rekisteristä pois tai että hänen rekisterissä olevat tietonsa ovat virheellisiä. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä oikeusministeriön päätöksellään (802/1998) vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää.

Maistraatin päätökseen tyytymätön voi hakea siihen valittamalla muutosta alueelliselta hallinto-oikeudelta viimeistään 7. päivänä siitä, kun sai päätöksen tiedoksi. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle voidaan kuitenkin valittaa ns. ylimääräisin muutoksenhakukeinoin eli tekemällä kantelu taikka hakemus hallintopäätöksen purkamiseksi tai menetetyn määräajan palauttamiseksi. Käytännössä ylimääräinen muutoksenhaku tulee erittäin harvoin kysymykseen.

Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus

Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12. Rekisteriä on tämän jälkeen noudatettava muuttamattomana, toisin sanoen ketään henkilöä ei enää saa poistaa rekisteristä eikä lisätä siihen eikä myöskään rekisterissä olevia tietoja voi muuttaa.

Poikkeuksen tästä voivat tehdä ainoastaan ne tapaukset, joissa hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä vasta äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tällöin esimerkiksi hallinto-oikeuden päätöksellä äänioikeusrekisteriin lisätty henkilö saa äänestää vaaleissa, mutta hänen on otettava päätös mukaansa äänestyspaikalle ja esitettävä se vaaliviranomaisille.