Maailman parhaat vaalit tehdään yhdessä – ilman vaalihäirintää

Vaalihäirinnällä pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan ja sen perustana olevaan demokraattiseen järjestelmään ja päätöksentekoon. Vaalihäirintä voi liittyä myös laajempaan suunnitelmalliseen toimintaan tai hybridivaikuttamiseen.

Vaikuttamisella voidaan pyrkiä muun muassa ohjailemaan yhteiskunnallista keskustelua. Jos keskustelua käydään keksityistä aiheista tai valheiden pohjalta, keskustellaan vääristä aiheista. Jos tämä vaikuttaa vaalitulokseen, vaikutukset voivat olla yhteiskunnan kannalta haitallisia. Päätöksentekijöiksi, jotka säätävät lakeja, voisi tulla valituksi henkilöitä, jotka eivät edusta enemmistön tahtoa. 

Muiden maiden vaalien yhteydessä on havaittu, että vaalihäirintää on kohdistunut äänestysjärjestelmään, äänestäjiin, puolueisiin ja mediaan. 

Vaalihäirintä voi tapahtua pyrkimällä vaikuttamaan vaalien tulokseen tai mielikuvaan niiden luotettavuudesta. Kohteena voivat olla vaalijärjestelmät sekä vaalikampanjat.

Pyrkimyksenä voi niin ikään olla esimerkiksi yhteiskuntarauhan horjuttaminen, epäluulon kylväminen poliitikkoja, virkamiehiä, väestöryhmiä ja koko yhteiskuntaa kohtaan. Keinoina näiden tavoitteiden toteuttamiseen voivat olla esimerkiksi häirintä, uhkailu ja painostaminen, valheiden ja perättömien huhujen levittäminen, valeuutiset, kyberhyökkäykset ja tietomurrot.

Häirinnän takana olevaa toimijaa voi olla vaikea selkeästi osoittaa. Toimijoiden motiivit voivat myös olla erilaisia.

Muiden maiden vaalien yhteydessä tunnistettuja toimijoita ovat olleet 

• valtiolliset toimijat
• ei-valtiolliset toimijat, jotka voivat toimia myös valtion lukuun.
• järjestöt ja muut ryhmittymät
• yksityiset toimijat.

Avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan sekä vaaleihin kuuluvat keskustelu, erilaiset näkökannat ja mielipiteet. Kaikki epämiellyttäväkään keskustelu ei automaattisesti ole ei-toivottua vaalihäirintää.

Hyvä nyrkkisääntö on, että jos vaalien ympärillä ja vaaleista käytävän keskustelun tarkoituksena on 

• huijata (Esimerkiksi valeuutiset, puolitotuudet, valeprofiilit, identiteettivarkaudet, valevaalimainokset, manipulointi)
• hajottaa (Esimerkiksi perättömien tietojen levittäminen esimerkiksi jostain väestöryhmästä, provosointi ja kärjistäminen)
• tukahduttaa (Esimerkiksi kampanjat, jotka voivat pitää sisällään painostamista uhkailua, vainoamista, häirintää, kiristämistä)

voidaan puhua häirinnästä.

Ole kriittinen

• Tarkastele viestien sisältöjä. Vaikuttaako lähde tai asiasisältö luotettavalta? Löytyykö tietoa muista lähteistä?

Tunne, tiedä ja ymmärrä

• luotettavat tietolähteet
• Miten sosiaalinen media toimii, miten ja millä periaatteilla minulle kohdennetaan viestejä?

Ole vastuullinen ja toimi

• Jos olet epävarma viestin luotettavuudesta, pyri tarkistamaan aitous ja tiedot. Älä jaa puolitotuuksia, huhuja ja valheita.
• Kiinnitä huomiota omaan viestintääsi. Tunne lait ja eri sosiaalisen median palvelujen käyttöehdot ja yhteisösäännöt. Lait ja hyvät käytöstavat pätevät myös verkossa.
•  Jos havaitset epäasiallista tai rikollista toimintaa, raportoi havaitsemastasi verkkopalvelun ylläpitoon. Rikosasioissa ota yhteys poliisiin.

Varautuminen on osa viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Kun maailma ympärillä muuttuu, on viranomaistenkin arvioitava jatkuvasti muutosten vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä muutokset on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Viranomaiset ovat varautuneet informaatiovaikuttamiseenkin jo vuosien ajan.

Vaalihäirintään varautumisessa keskeiset teemat ovat luottamus ja luottamuksen ylläpitäminen.

Koulutus
Osana varautumista viranomaiset ovat järjestäneet koulutusta vaalihäirinnän tunnistamisesta ja siihen vastaamisesta muun muassa viranomaisille ja puolueille. Lisäksi informaatiovaikuttamisen asiantuntijat ovat vierailleet toimittajajärjestöjen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea puhumassa vaalihäirinnästä.

Toimintatavat
Viranomaiset ovat käyneet läpi toimintatapojaan, järjestelmiään sekä kehittäneet yhteistyötään ja –toimintaansa. Tämä on osa normaalia viranomaisten varautumistyötä, joka palvelee viranomaisten yleistä toiminnan kehittämistä. Työhön ovat osallistuneet muun muassa oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Kyberturvallisuuskeskus ja Suojelupoliisi.

Yhteistyö sosiaalisen median kanssa
Viranomaiset ovat myös käyneet sosiaalisen median yritysten, kuten Facebookin, Twitterin ja Googlen kanssa keskusteluja siitä, miten ne varautuvat toiminnassaan vaaleihin kohdistuviin vaikuttamisyrityksiin.  Viranomaiset ovat informoineet näitä yrityksiä Suomen vaalijärjestelmästä, vaaleja koskevasta lainsäädännöstä sekä vaalien toimittamisen periaatteista. Samalla on keskusteltu keinoista, joiden avulla eri toimijat, kuten viranomaiset, puolueet, yksittäiset ehdokkaat ja media voivat varautua ja suojautua näiden alustojen kautta tapahtuvaan häirintään. 

Nämä yritykset ovat kuitenkin itsenäisiä toimijoita. Yritykset tekevät alustoillaan julkaistuja sisältöjä koskevat ratkaisunsa ja tulkintansa itse omien yhteisösääntöjensä ja käyttäjäehtojensa perusteella. Päätösvalta on täysin yrityksillä itsellään.