EU:n vaalisäädöksen uudistaminen

EUT-sopimuksen 223 artiklan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi. Neuvosto vahvistaa tällaiset säännökset yksimielisesti. Ne tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Edellä mainitut säännökset on koottu vuonna 1976 annettuun Euroopan Unionin vaalisäädökseen (säädös Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 76/787/EHTY, ETY, Euratom; viimeksi muutettu 21.10.2002 ja saatettu Suomessa voimaan lailla vaalilain muuttamisesta 867/2003).

Vaalisäädöstä on viime vuosina pyritty useasti muuttamaan. Esimerkiksi vuonna 2010 asiasta annettiin EP:n jäsen Andrew Duffin mietintö (15.4.2010, INI/2009/2134). Viimeksi vaalisäädöstä muutettiin vuonna 2018 ja muutokset on Suomessa saatettu voimaan 19.12.2018 vahvistetulla lailla, joka tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, kunhan kaikki jäsenvaltiot ovat muutokset hyväksyneet.

Duffin mietinnössä ehdotettiin seuraavaa:

  • Alueelliset vaalipiirit isoissa jäsenvaltioissa, joissa väkiluku yli 20 miljoonaa;
  • Puoliavoimet listat = mahdollisuus valita ehdokas puolueen asettamien listojen ulkopuolelta;
  • Väkiluvun muutosten huomiointi paikkamäärässä/jäsenvaltio. Tehdään aina viimeistään 12 kk ennen EP-vaaleja. Sovittava tätä varten matemaattinen laskentakaava, joka perustuu "alenevan suhteellisuuden periaatteeseen" ;
  • Kansallisilta listoilta valittaisiin 751 meppiä (min. 6 ja max. 96 meppiä / jäsenvaltio);
  • Lisäksi luotaisiin yksi EU:n laajuinen vaalipiiri, josta valittaisiin 25 meppiä. EP:n koko kasvaisi siis kaiken kaikkiaan 776 meppiin;
  • Tietyn puolueen ylikansallisella listalla kandidaatteja vähintään kolmasosasta jäsenmaita, yhtä monta naista ja miestä;
  • Äänestäjältä yksi ääni EU:n laajuiselle listalle + yksi ääni kansalliselle/alueelliselle listalle;
  • Henkilö voi olla samaan aikaan ehdokkaana molemmilla listoilla;
  • Lisäksi henkilö voisi olla ehdolla useammassa kuin yhdessä alueellisessa ja/tai kansallisessa vaalipiirissä, esimerkiksi kun hän asuu virallisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltioissa;
  • Perustetaan EU:n tasoinen vaaliviranomainen, jossa EP:n, komission ja jäsenvaltioiden edustajia. (Aiemmassa mietinnössä joka jäsenmaasta 1 edustaja ja pj:nä komission edustaja.). Vaaliviranomainen mm. antaisi sääntöjä ja valvoisi vaalien toteuttamista;
  • Jäsenvaltiot ja vaaliviranomainen asettavat ylärajan ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjakustannuksille;
  • EP-vaalien ajankohta kesäkuusta toukokuuhun; äänestyspäiväksi lauantai ja sunnuntai. Näin komission uusi pj voitaisiin nimittää heinäkuussa;
  • Ikärajojen harmonisointi: Äänestysikä 16 v. Ehdokkaaksi asettautumisen ikäraja 18 v.;
  • Uusi järjestelmä meppien etuoikeuksille ja koskemattomuudelle; v. 1965 pöytäkirjan tarkistaminen: Luodaan yhtenäinen ja ylikansallinen järjestelmä EP:n jäseniä varten;
  • EP ratkaisee kaikki kiistat, joita mahdollisesti aiheutuu 1976 säädöksen määräyksistä ja jotka kuuluvat unionin oikeuden piiriin;
  • Sähköisten äänestystekniikoiden käyttö v. 2014 vaaleissa;
  • Kannustettava ihmisiä äänestämään, erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka asuvat muualla kuin kansalaisuusvaltiossaan;
  • Jäsenvaltioiden pyrittävä yhdenmukaistamaan lainsäädäntöjään, jotka koskevat äänioikeuden poistamista kansallisissa vaaleissa, kun henkilö asuu toisessa jäsenmaassa.
  • Korostetaan EP:n toimi- ja vaikutusvallan jatkuvaa kasvua erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä sekä EP:n oikeutta panna alulle oman vaalimenettelynsä uudistus, kokoonpanoaan koskeva muutos ja perussopimusten uudistus.

Asia tuli uudelleen vireille kevätkaudella 2015 Danuta Hübnerin ja Jo Leinerin työpaperilla 30.4.2015.