Presidentinvaali

Presidentin valintatavasta

Suomen perustuslain 54 §:n mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Presidentinvaalin toimittaminen

Presidentinvaalin toimittamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • vaali on välitön ja salainen
  • vaalissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
  • kunkin äänestäjän on äänestettävä itse
  • äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.

Presidentinvaalissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.

Oikeusministeriön lisäksi vaaliviranomaisia ovat

  • vaalipiirilautakunnat,
  • jokaisessa kunnassa kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat sekä ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat,
  • Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä
  • Ulkoasiainministeriö.

Lue lisää vaalien toimittamisen keskeisistä periaatteista ja vaaliviranomaisten tehtävistä.

Presidentin tehtävistä

Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tasavallan presidentin tehtävät liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa puolestaan valtioneuvosto, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Lisätietoja presidentin tehtävistä Tasavallan presidentin www-sivuilla.