Presideanttaválga

Suoma presideanta válljejuvvo guđa jagi gaskkaid válggain. 

Presideantta barggut 

Presideanta váfista riikkabeivviid mearridan lágaid. Presideanta jođiha Suoma olgoriikkapolitihka ovttas stáhtaráđiin. Presideanta nammada riikkabeivviid válljen oaiveministara ja eará ministariid. Presideanta maid nammada duopmáriid ja muhtin eará stáhta alimus virgeolbmuid. Presideanta lea bealuštanvuimmiid njunušoaivámuš. Soađis ja ráfis presideanta mearrida riikkabeivviid miehtamiin. 

Gean sáhttá jienastit?  

Bellodagat ja válljenovttastusat sáhttet ásahit evttohasaid presideanttaválggaide. Evttohas galgá lea eamivuđđosaš Suoma riikkavuloš. Presideanttaválggas lea dušše okta válgabiire dehege oba riikkas jienastuvvo seamma evttohasain. Don sáhtát jienastit presideanttaválggas, juos don leat Suoma riikkavuloš ja deavddát 18 jagi maŋemusat válgabeaivve. 

Presideanttaválga sáhttá leat guovttemuddosaš 

Presideanta válljejuvvo njuolggo-, dárbbu mielde guovttemuddosaš válggain. Válgabeaivi lea válgajagi ođđajagimánu njealját sotnabeaivi. Juos muhtin evttohasain oažžu vuosttaš válggas badjel beali jienain, šaddá son válljejuvvot presideantan. Juos ná ii geava, doaimmahuvvo guovtti vahku geahčen sotnabeaivve nubbi válga guovtti vuosttaš válggas eanemus jienaid ožžon evttohasa gaskkas. Nuppi válggas eanet jienaid ožžon evttohas válljejuvvo presideantan. 

Juos válgii ásahuvvo dušše okta evttohas, šaddá dát válljejuvvot almmá válggaid haga. Presideanta álgá doaibmasis válljema čuovvovaš mánu vuosttaš beaivve. 
 

Presidentvaaljâ

Presideʹnttvaal