Evttohassii

Dán siiddus gávnnat dieđu das, mot válggain sáhttá álgit evttohassan. Riekti álgit evttohassan válggain lea vuođđoriekti. Válggain evttohassan šaddan evttohas oažžu dieđu válljemisttis eiseválddis, guhte váfista válggaid bohtosa.

Válgagelbbolašvuohta

Válgagelbbolašvuohta dárkkuha gelbbolašvuođa šaddat válljejuvvot válggain válljenvuloš doaibmaorgánii. Válgagelbbolašvuohta lea eaktu álgit evttohassan. Eará válggaid válgagelbbolašvuođa kritearaid gávnnat suomagielalaš siidduin.

Evttohassan álgin

Sáhtát álgit evttohassan válggain

registrerejuvvon bellodaga evttohassan
válljenovttastusa evttohassan

Bellodagat merret ieža iežaset evttohasain njuolggadusaideaset gáibidan vuogi mielde. Juos háliidat bellodaga evttohassan, váldde njuolga oktavuođa gažaldatvuloš bellodahkii.

Válljenovttastusa vuođđudeami várás dárbbašuvvo

riikkabeaivveválggain unnimusat 100 seamma válgabiirres jietnavuoigadahtton olbmo
presideanttaválggain unnimusat 20 000 jietnavuoigadahtton olbmo
gielddaválggain unnimusat 10 seamma gielddas jietnavuoigadahtton olbmo. Gielddain, maid orrunlohku lea eanemusat 1 500, válljenovttastusa sáhttet vuođđudit golbma olbmo ja gielddain, maid orrunlohku lea 1 501–2 000, vihtta olbmo
europarlameanttaválggain unnimusat 2 000 jietnavuoigadahtton olbmo
guovlluválggain unnimusat 50 jietnavuoigadahtton olbmo, geat orrot buresbirgenguovllus

Válljenovttastus vuođđuduvvo nu ahte ráhkaduvvo vuođđudanáššegirji, mas galget leat ee. čuovvovaš dieđut:

evttohasa namma,
juohkehačča namma, gii guottiha du evttohasvuođa, riegádanáigi ja čujuhus sihke vuolláičálus, mas guottiheaddji dáhkida, ahte son lea jietnavuoigadahtton gažaldatvuloš válgabiirres dehe gielddaválggain áššáigullevaš gielddas.

Guokte dehe eanet bellodagat sáhttet cegget válgalihtu. Guokte dehe eanet válljenovttastusa sáhttet cegget oktasašlisttu.

Evttohasásaheapmi váfistuvvo ja evttohasnummárat almmustuhttojuvvojit 31. beaivvi ovdal válgabeaivvi.