Puolueen perustaminen

Puoluerekisteriin merkitään hakemuksesta yhdistysrekisteriin merkitty rekisteröity yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Puoluerekisteriä pitää oikeusministeriö. Yhdistyksen perustamisesta ja sen rekisteröimisestä yhdistysrekisteriin on lisätietoa Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilla.

Puoluerekisteriin merkittävän yhdistyksen sääntöjen tulee turvata, että sen päätöksenteossa ja toiminnassa noudatetaan kansanvaltaisia periaatteita. Yhdistyksellä tulee myös olla säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu yleisohjelma, josta ilmenevät yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi tarvitaan vähintään 5 000 eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutetun henkilön antamaa kannatusilmoitusta (kannattajakorttia), joissa nämä ilmoittavat kannattavansa yhdistyksen merkitsemistä puoluerekisteriin.

Mitä puolueen perustamiseksi vaaditaan?

Yhdistys voi tehdä puolueen rekisteröintihakemuksen oikeusministeriölle kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

1. Perinteinen hakemus paperilla

Puolueen rekisteröimishakemukseen, joka on vapaamuotoinen, on liitettävä

ote yhdistysrekisteristä;
yhdistysrekisteriin merkityt voimassa olevat säännöt ja
yleisohjelma.

Sen jälkeen, kun oikeusministeriö on hyväksynyt hakemuksen edellä mainittujen asiakirjojen osalta, yhdistys voi aloittaa paperisten kannattajakorttien keräämisen. Yhdistyksen tulee toimittaa oikeusministeriölle yhden vuoden kuluessa hyväksymispäivästä

vähintään 5000 oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista kannattajakorttia, joissa eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutetut henkilöt ilmoittavat kannattavansa yhdistyksen merkitsemistä puoluerekisteriin.

Kannattajakortissa, jonka kaavan oikeusministeriö on päätöksellään (479/2012) vahvistanut, tulee olla

kannattajan henkilötietoina täydellinen nimi, syntymäaika ja kotikunta;
kannattajan vakuutus siitä, että hän on äänioikeutettu eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa;
päiväys sekä
kannattajan omakätinen allekirjoitus.

Oikeusministeriö on laatinut seuraavat lomakkeet kannattajakorttia varten. Kannatuksia voi kerätä käyttäen jompaa kumpaa lomaketta tai molempia lomakkeita.

Oikeusministeriö toimittaa kannattajakortit edelleen Digi- ja väestötietovirastolle, joka kortit tarkastettuaan ilmoittaa ministeriölle, onko kortteja tarvittava määrä. Tämän jälkeen oikeusministeriö tekee lopullisen rekisteröintipäätöksen ja merkitsee yhdistyksen puolueena puoluerekisteriin.

2. Sähköinen hakemus puoluerekisteri.fi –palvelussa

Puoluerekisterihakemuksen voi tehdä ja kannattajailmoitukset kerätä sähköisesti puoluerekisteri.fi –palvelussa käyttäen vahvaa sähköistä tunnistautumista. Yhdistyksen asiamies kirjautuu palveluun ja vie sinne seuraavat asiakirjat:

ote yhdistysrekisteristä;
yhdistysrekisteriin merkityt voimassa olevat säännöt ja
yleisohjelma.

Sen jälkeen, kun oikeusministeriö on hyväksynyt hakemuksen edellä mainittujen asiakirjojen osalta, yhdistys voi aloittaa sähköisten kannatusilmoitusten keräämisen palvelussa. Yhdistyksen tulee kerätä vuoden kuluessa hyväksymispäivästä

vähintään 5000 kannatusilmoitusta, joissa eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutetut henkilöt ilmoittavat vahvaa sähköistä tunnistautumista käyttäen kannattavansa yhdistyksen merkitsemistä puoluerekisteriin.

Kussakin kannatusilmoituksessa tulee olla seuraavat tiedot:

kannattajan henkilötietoina täydellinen nimi, syntymäaika ja kotikunta ja
kannattajan vakuutus siitä, että hän on äänioikeutettu eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa.

Oikeusministeriö toimittaa kannatusilmoitukset Digi- ja väestötietovirastolle, joka ne tarkastettuaan ilmoittaa ministeriölle, onko ilmoituksia tarvittava määrä. Tämän jälkeen oikeusministeriö tekee lopullisen rekisteröintipäätöksen ja merkitsee yhdistyksen puolueena puoluerekisteriin.

Puoluerekisteri.fi –palvelu

Yhdistys voi halutessaan kerätä osan 5000 kannatusilmoituksesta myös paperilla kannattajakortteja käyttäen.

Puolueen rekisteröimisen vaikutukset

Yhdistyksen ottamisella puoluerekisteriin on seuraavia vaikutuksia:

1) Puoluerekisterissä oleva puolue saa asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa (perustuslain 25 §:n 3 momentti ja vaalilain 108 §), aluevaaleissa (vaalilain 143 c §), kuntavaaleissa (vaalilain 146 §) ja europarlamenttivaaleissa (vaalilain 165 §) ilman, että sen tarvitsee, kuten valitsijayhdistysten, kerätä kussakin vaalissa erikseen kunkin ehdokkaan taakse vaalilaissa säädetty määrä kannatusilmoituksia. Presidentinvaalissa ehdokkaan ilman kannatusilmoitusten keräämistä voi kuitenkin asettaa vain puolue, joka edellisissä eduskuntavaaleissa on saanut läpi vähintään yhden kansanedustajan.

2) Rekisteröidyllä puolueella on mahdollisuus saada edustajiaan vaalipiirilautakunnan, aluevaalilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäseniksi ja varajäseniksi. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan koske uusia puolueita, vaan niitä, jotka osallistuivat jo edellisiin vaaleihin.

3) Puoluelain 9 §:n mukaan puoluetukea maksetaan niille puolueille, joilla on kansanedustajanpaikkoja sekä lisäksi sellaisille eduskunnan ulkopuolisille puoluerekisteriin merkityille puolueille, jotka ovat eduskuntavaaleissa saaneet vähintään kahden prosentin valtakunnallisen kannatuksen. Toisaalta puoluelain muut puolueen varainkäyttöä koskevat säännökset koskevat kaikkia puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Näitä ovat säännökset puolueen vastaanottamasta tuesta (8 ja 8 a §), tuen rajoituksista (8 b §), ajantasaisen tuen ilmoittamisesta (8 c §), kirjanpidosta (9 a §), vaalikampanjan kulu- ja rahoitusilmoituksesta (9 b §), tilintarkastuksesta (9 c §), tilinpäätösasiakirjojen toimittamisesta (9 d §) sekä puoluerahoituksen valvonnasta (9 e ja 9 f §).

4) Puoluelain 10 §:ssä säädetään, että valtion, hyvinvointialueen, hyvinvointiyhtymän, kunnan ja kuntayhtymän viranomaisten sekä niiden määräämisvallassa olevien yhteisöjen ja laitosten on kohdeltava kaikkia puoluerekisteriin merkittyjä puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen. Yleisradio (YLE) voi kuitenkin vaaliohjelmissaan ottaa huomioon myös ohjelmallisia näkökohtia.

5) Rekisteröityä puoluetta pidetään tuloverolain (1535/1992) 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä. Lisäksi yleishyödyllisten yhteisöjen verohuojennuksista annetun lain (680/1976) 3 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön voidaan katsoa harjoittavan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, jos sen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena.

6) Rahankeräyslain (863/2019) 5 §:n mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää puoluerekisteriin merkitylle puolueelle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja pienkeräyksen saa järjestää puoluerekisteriin merkitty puolue.

Puolueen merkitseminen puoluerekisteriin

Puoluerekisteriin merkitään ainoastaan puolueen keskusorganisaatio. Puolueiden piirijärjestöt, alue- ja kunnallisjärjestöt sekä paikallisyhdistykset ovat yleensä myös rekisteröityjä yhdistyksiä. Niitä ei kuitenkaan merkitä puoluerekisteriin.

Mikäli puoluerekisteriin otetun puolueen sääntöihin tai ohjelmaan tehdään muutoksia, tulee niistä ilmoittaa sekä yhdistysrekisteriin että oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos tulee voimaan vasta, kun muutos on merkitty puoluerekisteriin.

Vain puoluerekisteriin merkityllä puolueella on oikeus käyttää nimessään lyhennystä r.p. (rekisteröity puolue) erotuksena lyhenteestä ry (rekisteröity yhdistys).

Jos puolue ei ole kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saanut kansanedustajan paikkaa eikä myöskään vähintään kahta prosenttia koko maassa annetuista äänistä, tai jos se on lakannut olemasta rekisteröity yhdistys, se poistetaan puoluerekisteristä. Puolue voidaan poistaa rekisteristä myös oman hakemuksensa perusteella.

Puoluerekisteriin on 1.2.1969 lukien merkitty yhteensä 52 eri puoluetta.

Puoluerekisteriin merkityt ja siitä poistetut puolueet