Ennakkoäänten laskenta
Aluevaalien ja kuntavaalien ennakkoäänet laskee kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalikuorissa olevien ennakkoäänestyksessä ja kirjeäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskenta voidaan aloittaa vaalipäivänä aikaisintaan kello 10. Kunkin laskentaa suorittavan keskusvaalilautakunnan on tehokkaasti huolehdittava siitä, ettei mitään laskennan tietoja välity laskentatilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista.
Keskusvaalilautakunta laskee molempien vaalien äänestysliput joko samanaikaisesti tai, jos tämä ei ole mahdollista, ensin aluevaalien äänestysliput ja sitten kuntavaalien äänestysliput.
Ennakkoäänet pyritään laskemaan niin, että molempien vaalien ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis vaali-iltana kello 20:een mennessä.
Vaalipäivän äänten alustava laskenta
Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan (tai vaaliuurnat, jos on käytetty kahta uurnaa), laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan.
Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan ilmoituskeskukselle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään.
Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka aloittaa äänestyslippujen tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina.
Tiedottaminen vaalien alustavasta tuloksesta
Vaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos annetaan julkisuuteen. Sen jälkeen vaalitietojärjestelmään aletaan siirtämään vaalilautakuntien suorittaman alustavan laskennan tietoja sitä mukaan kuin ne vaalipäivän iltana valmistuvat. Alue- ja kuntavaaleissa, joissa laskettavia äänestyslippuja on kaksinkertainen määrä muihin vaaleihin verrattuna, vaalien alustava tulos ei selviä yhtä nopeasti kuin muissa vaaleissa. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa alustavan tuloksen valmistuminen mennee jopa yli puolen yön.
Tarkastuslaskenta ja vaalien tuloksen vahvistaminen
Kuntien keskusvaalilautakunnat suorittavat sekä aluevaalien että kuntavaalien äänten tarkastuslaskennan vaalipäivää seuraavana maanantaina.
Aluevaalien tarkastuslaskennan valmistuttua kukin keskusvaalilautakunta ilmoittaa kunnassa annetut äänimäärät ja mitättömien äänten määrän aluevaalilautakunnalle, joka, saatuaan ilmoituksen kaikilta hyvinvointialueen kunnilta, vahvistaa niiden mukaisen aluevaalien tuloksen hyvinvointialueella vaalipäivää seuraavana keskiviikkona.
Kuntavaalien tuloksen vahvistaa kukin keskusvaalilautakunta itse vaalipäivää seuraavana keskiviikkona.
Vaaleissa valittujen aluevaltuustojen ja kuntien valtuustojen toimikausi alkaa 1. päivänä kesäkuuta 2025.
Vaaliasiamiesten läsnäolo-oikeus
Keskusvaalilautakunnan ennakkoäänten laskentaa, tarkastuslaskentaa ja kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevissa kokouksissa samoin kuin vaalilautakunnan laskentakokouksessa sekä aluevaalilautakunnan aluevaalien tuloksen vahvistamista koskevassa kokouksessa saavat olla läsnä puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehet tai heidän valtuuttamansa henkilöt.
Vaalien tuloksen määräytyminen
Vaalipiirinä aluevaaleissa on hyvinvointialue ja kuntavaaleissa kunta.
Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajiksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiirissä valitaan aluevaaleissa aluevaltuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin hyvinvointialueella valitaan aluevaltuutettuja ja kuntavaaleissa kunnan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja..
