Eduskuntavaalien vaalijärjestelmä

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu vaalipiireihin. Perustuslain 25 §:n mukaan vaalipiirejä on Manner-Suomessa vähintään 12 ja enintään 18 sekä lisäksi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, josta valitaan yksi kansanedustaja.

Tällä hetkellä vaalipiirejä on Manner-Suomessa 12. Viimeisin vaalipiirejä koskeva muutos tehtiin keväällä 2013 säädetyllä vaalilain muutoksella ( 271/2013), kun silloiset Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit yhdistettiin uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi.

Vaalipiirejä koskevaksi ongelmaksi on vuosien saatossa muodostunut se, että ne ovat keskenään erikokoisia:

  • Suuria vaalipiirejä ovat Uudenmaan vaalipiiri (36 kansanedustajaa) ja Helsingin vaalipiiri (22 edustajaa),
  • Keskikokoisia vaalipiirejä ovat Varsinais-Suomen vaalipiiri (17 edustajaa), Hämeen vaalipiiri (14 edustajaa), Pirkanmaan vaalipiiri (19 edustajaa), Kaakkois-Suomen vaalipiiri (17 edustajaa), Savo-Karjalan vaalipiiri (15 edustajaa), Vaasan vaalipiiri (16 edustajaa) sekä Oulun vaalipiiri (18 edustajaa),
  • Pieniä vaalipiirejä ovat Satakunnan vaalipiiri (8 edustajaa), Keski-Suomen vaalipiiri (10 edustajaa) ja Lapin vaalipiiri (7 edustajaa).

Pienissä vaalipiireissä ns. piilevä äänikynnys on korkea. Piilevä äänikynnys tarkoittaa sitä prosenttiosuutta vaalipiirin äänistä, jonka puolueen tulee vähintään saada, jotta se saisi vaalipiiristä läpi vähintään yhden kansanedustajan. Laskennallinen piilevä äänikynnys on esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä 2,8 %, kun se Satakunnan vaalipiirissä on 11,1 %, Keski-Suomen vaalipiirissä 9,0 % ja Lapin vaalipiirissä 12,5 %. Jos vaalipiirissä on korkea piilevä äänikynnys, se tarkoittaa käytännössä sitä, että pienillä ja keskisuurilla puolueilla on vain pienet mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi. Kärjistäen voidaankin sanoa, että pienen vaalipiirin äänestäjän äänellä on eri painoarvo kuin suuren vaalipiirin äänestäjän äänellä.

Aiemmat hankkeet

Taustaa

Eduskunta on kahden lakiesityksen (HE vaalilaista 48/1998 vp. ja HE uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi 1/1998 vp.) käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että hallitus selvittää suhteellisuuden toteutumisessa eduskuntavaaleissa olevat ongelmat ja tarvittaessa valmistelee vaalilainsäädännön muutokset suhteellisuuden vahvistamiseksi ja toisaalta poliittisen kentän pirstoutumisen ehkäisemiseksi. Suhteellisuusperiaatteen toteuttamiseksi tarvittavien lainsäädännön muutosten toteuttaminen sisältyi pääministeri Lipposen II hallituksen hallitusohjelmaan.

Vaalitoimikunta 2000

Suhteellisuuden toteutumisessa olevia ongelmia käsitellyt vaalitoimikunta 2000 (pj. hallintoneuvos Lauri Tarasti) luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 5.6.2001. Toimikunta käsitteli viittä eri ratkaisumallia (tasauspaikkajärjestelmä, vaalialuejärjestelmä, äänikynnysjärjestelmä, St. Lagüesin menetelmä ja vaalipiirirajojen muuttaminen), mutta ei tehnyt ehdotuksia asiasta. Toimikunta kuitenkin kannatti jatkovalmistelua asiassa. Oikeusministeriö sai helmikuussa 2002 puolueiden lausunnot toimikunnan käsittelemistä malleista. Puolueilla ei kuitenkaan ollut yhteneväistä näkemystä siitä, miten asiassa tulisi edetä.

Vaalitoimikunta 2000:n mietintö 5.6.2001

Vuoden 2002 valmistelu

Asiaa jatkovalmisteltiin oikeusministeriössä kevään ja kesän 2002 aikana, mutta koska ilmeni, että suhteellisuuden parantamisen keinoista ei ollut löydettävissä yhteneväistä näkemystä yhtäältä puolueiden kesken ja toisaalta maakuntien liittojen kesken, hallitus totesi iltakoulussaan 16.10.2002 asian loppuun käsitellyksi siltä vaalikaudelta.

Kansanvalta 2007

Pääministeri Vanhasen I hallituksen hallitusohjelmaan (24.6.2003) sisältyy kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, jossa "tarkastellaan edustuksellisen demokratian toimivuutta erityisesti eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. Eduskuntavaaleissa ongelmat liittyvät muun muassa äänestäjä-edustajasuhteeseen sekä vaaliasetelman sameuteen yksittäisen äänestäjän näkökulmasta".

Kesäkuussa 2005 mietintönsä luovuttanut Kansanvalta 2007 -toimikunta (KM 1:2005) käsitteli muun ohella myös eduskuntavaalijärjestelmän ongelmia ja totesi niiden liittyvän lähinnä poliittisen suhteellisuuden toteutumiseen ja äänestäjä-edustaja -suhteen toimimiseen. Toimikunta ei kuitenkaan tehnyt asian suhteen konkreettisia ehdotuksia, mutta ehdotti, että oikeusministeriö asettaisi työryhmän jatkoselvittämään asiaa.

Oikeusministeriö päätti keväällä 2006, ettei asiaa valmistella eteenpäin enää tällä vaalikaudella, mutta ministeriö laatii arviomuistion aiheesta seuraavia hallitusneuvotteluja varten.

Vaalialuetoimikunta

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan (15.4.2007) kirjattiin muun ohella seuraavaa:

"Hallitus uudistaa eduskuntavaalien vaalijärjestelmää siten, että suhteellinen vaalitapa voi toteutua mahdollisimman hyvin ja yhtäläisesti eri puolilla maata ja että myös eduskunnan alueellinen edustavuus voidaan mahdollisimman hyvin turvata.

Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä, joka kattaa koko Suomen ja pitää sisällään vaaliliittokiellon eduskuntavaaleissa. Työtä valmistelemaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys vaalikauden aikana siten, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa".

Oikeusministeriö asetti 1.6.2007 toimikunnan toteuttamaan hallitusohjelman kirjaukset. Vaalialuetoimikunta luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 24.4.2008. Toimikunta ehdotti vaalialuejärjestelmän käyttöönottoa eduskuntavaaleissa siten, että koko maa on yhtenä vaalialueena. Ehdotukseen sisältyivät myös valtakunnallinen 3,5 prosentin ja vaalipiirikohtainen 12 prosentin äänikynnys sekä vaaliliittojen kielto. Toimikunnan mietintöön sisältyi kolme eriävää mielipidettä (SDP, RKP ja Perussuomalaiset).

Tiedote ja sen liitteenä Vaalialuetoimikunnan mietintö 24.4.2008

Hallituksen esitys Suomen perustuslain 25 §:n, vaalilain sekä puoluelain 9 §:n muuttamisesta (HE 7/2010 vp.) annettiin eduskunnalle 5.3.2010.

Tiedote: Eduskuntavaalien vaalijärjestelmää aiotaan uudistaa

Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 hallituksen esityksen muuttamattomana äänin 134-50 lepäämään yli vaalien. Seuraava eduskunta kuitenkin hylkäsi esityksen syksyllä 2011. Sen sijasta valmisteltiin ja toteutettiin edellä mainittu Itä-Suomen vaalipiirien uudelleenjärjestely vuonna 2013.

Vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärien muuttaminen

Hallitus antoi vuonna 2014 eduskunnalle esityksen (HE 55/2014 vp.) perustuslain 25 §:n muuttamisesta siten, että vaalipiirien vähimmäismääräksi tulisi nykyisen 12 sijaan 9 ja enimmäismääräksi nykyisen 18 sijaan 12. Eduskunta hyväksyi esityksen lepäämään yli vaalien, mutta seuraava eduskunta hylkäsi esityksen syksyllä 2015.