Gielddaválggat

Suopma juhkkojuvvo gielddaide, main lea vuođđolága mielde iešmearrideapmi. Gielddaválggain jienastuvvojit gielddastivrra lahtut, geat mearridit máŋggain gieldda áššiin. 

Gielddastivrra barggut 

Gielddastivrra ovddasvástádus lea gieldda ekonomiijas ja doaimmas sihke geavahit gieldda alimus mearridanválddi. Dat mearrida, mat doaibmaorgánaid gielddas leat sihke mot doaibmaváldi ja barggut juhkkojuvvojit luohttámušolbmuid ja virgehálddaheddjiid gaskka. 

Gielddas válljenvuloš váljaolbmuid lohkomearis mearrida gielddastivra. Gielddastivrras lea almmolaš doaibmaváldi mearridit gieldda orruid oktasaš áššiin. 

Jienasteapmi gielddaválggain 

Gielddaválggat doaimmahuvvojit juohke njealját cuoŋománu goalmmát sotnabeaivve ovttaáigásaččat guovlluválggaiguin. Juos cuoŋománu goalmmát sotnabeaivi lea beassášbeaivi dehe beassášbeaivvi maŋŋelaš sotnabeaivi, válgabeaivi lea beassáža ovddit sotnabeaivi. 

Olbmos, gii deavdá maŋemusat válgabeaivve 18 jagi, lea jienastanvuoigatvuohta iežas ruovttugielddas. Maiddái eará riikkaid riikkavuložat sáhttet jienastit gielddaválggain dihto eavttuid mielde. Loga eará riikkaid riikkavuložiid jienasteamis lasi suomagielalaš siiddus.

Dievasahkásaš olmmoš sáhttá álgit evttohassan gielddaválggain dan gielddas, mii lea su ruovttugielda 32. beaivve ovdal válgabeaivvi. 

Kieldâvaaljah

Kåʹddvaal