Kuntademokratiaindikaattorit 2017 –raportti kertoo: Kuntademokratia toimii mutta vuorovaikutuksessa on parannettavaa
Kuntalaiset katsovat demokratian toimivan kunnissa kohtalaisen hyvin ja selvästi useimmat kokevat voivansa vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Päätöksenteon keskittyminen nähdään kuitenkin toisinaan ongelmallisena ja vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten välillä voisi parantaa. Näin tiivistää tänään julkaistu Kuntademokratiaindikaattorit 2017 –raportti kuntademokratian tilan Suomessa.
Raportti tarkastelee tilastollisesti kuntalaisten kiinnittymistä kuntapolitiikkaan sekä kevään 2017 kuntavaaliehdokkaiden ehdolle asettumisen resursseja ja motiiveja. Lisäksi raportissa verrataan suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita ja valitsijoita keskeisten indikaattoreiden suhteen.
Raportin mukaan kuntalaiset asettuvat ehdolle hyvin erilaisilla taustoilla ja resursseilla, mutta ehdolle asettumisen motiivit ovat verrattain samankaltaiset. Ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle väestöosuuteensa nähden huomattavasti harvemmin, ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi.
Osallistuminen painottuu vanhempiin ikäryhmiin
Raportin kuntalaisten osallistumista käsittelevät analyysit perustuvat vuoden 2017 maalis-huhtikuussa kerättyyn Kuntavaalitutkimus 2017 -hankkeen kyselyaineistoon, johon vastasi 1 726 äänioikeutettua.
Tutkimuksen mukaan kuntalaiset osallistuvat kunnan kehittämiseen verraten aktiivisesti. Lähes kaksi kolmannesta on joko antanut palautetta kunnan palveluista tai osallistunut kunnan palveluun liittyvään asiakas- tai käyttäjäkyselyyn. Palautteen antamisen lisäksi suosittu osallistumistapa on ollut vetoomusten allekirjoittaminen. Näiden osallistumistapojen kasvavaa suosiota selittänee osin verkkopalvelujen kehittyminen ja myös kuntatasolla käyttöön otetut demokratiainnovaatiot, kuten kuntalaisaloitepalvelu.
Osallistuminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Osallistuminen painottuu vanhempiin ikäryhmiin. Yli 50 vuotta täyttäneet ovat kaikkein aktiivisimpia kuntavaikuttajia. Lähes viidennes kuntalaisista ei ole koskaan antanut kunnan palveluista palautetta. Pienissä kunnissa osallistumisen kynnys on huomattavasti suuria kuntia matalampi. Kuntakoko myös osin tasaa koulutuksen vaikutusta kuntaosallistumiseen, eikä ammatillisen koulutuksen ryhmissä ole juuri eroja osallistumisen suhteen.
Osallistumisella ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan ollut vahvaa yhteyttä siihen, miten kuntalainen arvioi kuntademokratian toimivuutta. Yleisesti kuntademokratian katsotaan toimivan hyvin ja selvästi useimmat katsovat voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Toisaalta vastaajat kokevat vallan jonkin verran keskittyneen ja vuorovaikutuksen kuntalaisten ja päättäjien välillä toimivan toisinaan puutteellisesti.
Poliittisten arvojen toteuttamista kaikkien kuntalaisten hyväksi
Raportissa tarkastellaan erikseen niitä kuntalaisia, jotka olivat päättäneet asettua ehdolle kuntavaaleissa ja tavoitella valtuustopaikkaa. Analyysi perustuu Kuntavaaliehdokkaat 2017 -kyselyaineistoon, joka kerättiin huhtikuun 2017 alussa ennen kuntavaalien virallista äänestyspäivää. Kyselyyn vastasi 1 214 ehdolla ollutta kuntalaista.
Huolimatta siitä, että oman puolueen tai ryhmän poliittisten arvojen toteuttaminen oli tärkeää jopa kolmelle neljästä ehdokkaasta, vain noin kymmenesosa koki edustavansa valtuutettuna ensisijaisesti oman puolueen tai ryhmän äänestäjiä. Sen sijaan valtaosa katsoi, että valtuutettuna he edustaisivat kunnan kaikkia asukkaita. Toisaalta nuorista jopa viidennes koki edustavansa ennen kaikkea omia äänestäjiään.
Somalialaistaustaisten äänestysaktiivisuus nousi edellisistä kuntavaaleista
Syntyperältään suomalaistaustaisten ehdokkaiden lisäksi raportissa tarkastellaan erityisesti ulkomaalaistaustaisia äänioikeutettuja ja ehdokkaita. Ulkomaalaistaustaisen väestön äänestysaktiivisuutta analysoidaan oikeusministeriön ylläpitämän sähköisen äänioikeusrekisterin tiedoilla, joita on täydennetty Tilastokeskuksen tuottamilla tilastotiedoilla.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osallistuminen kevään 2017 kuntavaaleissa oli selvästi suomalaistaustaisia matalampaa. Äänestysaktiivisuus kuitenkin vaihteli huomattavasti eri taustamaista Suomeen asettuneiden välillä, ja erityisesti somalialaistaustaisten keskuudessa äänestysaktiivisuus nousi merkittävästi verrattuna aiempiin kuntavaaleihin.
Suomalaistaustaisia äänestäjiä koskeva havainto naisten korkeammasta osallistumisasteesta pitää paikkansa myös ulkomaalaistaustaisten äänestäjien keskuudessa: ulkomaalaistaustaiset naiset olivat ulkomaalaistaustaisia miehiä aktiivisempia äänestäjiä.
Äänestysaktiivisuus oli selvästi vilkkaampaa Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa kuin ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osallistumisaste lähestyi suomalaistaustaisten osallistumisastetta. Tulos osoittaakin, että Suomessa syntyneiden erottelu sukujuurten mukaan ei tässä yhteydessä ole mielekäs.
Kuntavaalien ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat olivat keskimäärin suomalaistaustaisia ehdokkaita nuorempia ja korkeammin koulutettuja. He olivat myös keskimäärin suomalaistaustaisia ehdokkaita löyhemmin sitoutuneita puolueisiin.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348, [email protected],
väitöstutkija Josefina Sipinen, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 7681, [email protected]
Kuntademokratiaindikaattorit 2017
Suomalaisen kuntademokratian tila ja haasteet –seminaarissa 22.2.2018 pidetyt esitykset löytyvät oikeusministeriön SlideShare-sivulta
