Oikeusministeri Antti Häkkänen: Alhainen äänestysaktiivisuus on demokratian suurin uhka
- Demokratian suurimmat uhat eivät tule rajojemme ulkopuolelta, vaan sisäpuolelta. Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Jo nyt alhainen äänestysaktiivisuus vähentää päätöksenteon legitimiteettiä ja lietsoo populismia. Kansanvallan puolustustalkoot tarvitaan kipeästi, totesi oikeusministeri Antti Häkkänen avatessaan Suomalaisen kuntademokratian tila ja haasteet –seminaarin Helsingissä tänään.
Häkkänen kertoi kantavansa huolta tulevista maakuntavaaleista. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää ensi syksynä, 28. lokakuuta.
- Olen huolissani siitä, että äänestysaktiivisuus vaaleissa jää alhaiseksi, mikäli emme yhdessä pysty viestimään ja kannustamaan mahdollisimman monia vaaliuurnille. Oikeusministeriö on yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton kanssasuunnitellut laajaa vaaleihin liittyvää viestintäkampanjaa. Kannustan myös kaikkia puolueita ja järjestökenttää aktiivisuuteen.
Häkkänen muistutti, että vuodesta 2021 alkaen kunta- ja maakuntavaalit pidetään samanaikaisesti.
- Samanaikaisesti järjestettävät kuntavaalit ja maakuntavaalit voivat jatkossa aktivoida useampia asukkaita äänestämään myös kuntavaaleissa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yhdistelmävaalit näyttäisivät nostavan äänestysvilkkautta.
Uudella kuntalailla kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistettiin säätämällä kunnille viestintää ja tietojen saatavuutta koskevia velvoitteita. Häkkänen painotti, että kunnallista päätöksentekoa tulee uudistaa nykyistä läpinäkyvämpään suuntaan:
- Kansalaisille tulisi tarjota paremmat edellytykset hahmottaa, ketkä ovat vastuussa harjoitetusta politiikasta ja minkälaisia vaihtoehtoja päätöksenteossa on tarjolla.
- Päätöksenteon avoimuutta ja tiedonsaannin edellytyksiä tulisi parantaa myös kuntaomisteisten yhtiöiden osalta. Tämä on mielestäni tärkeä asia, jota on syytä seurata ja jatkokehittää. Erityistä huomiota avoimuuteen, informointiin, kuntalaisten neuvontaan sekä kunnissa tapahtuvaan osallisuuden ja vaikuttamisen tukemiseen tulee kiinnittää muutostilanteessa, Häkkänen korosti.
Seminaarissa julkistetussa Kuntademokratiaindikaattorit 2017 –tutkimuksessa tarkastellaan myös ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia ja ehdokkaita.
- Tärkeä havainto on, että vaikka ulkomaalaisten poliittiset oikeudet ovat Suomessa EU-maiden kärkitasoa, ulkomaalaistaustaiset asettuvat ehdolle osuuteensa nähden huomattavasti harvemmin ja heidän äänestysprosenttinsa on kantaväestöä matalampi, Häkkänen totesi.
- Erityistä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää maahanmuuttajien, nuorten ja muita heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden osallisuuteen. Muun muassa lisääntyvä maahanmuutto kasvattaa tarvetta tarjota maahan muuttaneille aito mahdollisuus osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja kuntajärjestelmään, ministeri Häkkänen sanoi.
Lisätietoja:
erityisavustaja Tapani Mäkinen, puh. 0295 160 209
