Saamelaisten oikeudet
Oikeusministeriö turvaa saamelaisten oikeuksia
Oikeusministeriö tukee saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon kehittämistä ja sovittaa yhteen saamelaisten oikeuksien käsittelyä eri ministeriöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oikeusministeriö neuvoo ja kouluttaa viranomaisia saamelaiskäräjälain mukaisesta neuvotteluvelvoitteesta ja on mukana saamelaisten oikeuksiin keskeisesti liittyvien hankkeiden valmistelussa.
Saamelaiskäräjälain uudistus astui voimaan 1.8.2025. Oikeusministeriö on laatinut viranomaisille perehdytysmateriaalin jossa kerrotaan saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen soveltamisesta. Oikeusministeriö järjestää vuonna 2026 viranomaisille koulutusta yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Koulutusten kutsut päivitetään tälle sivulle.
Oikeusministeriö edistää yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita, ja saamelaisten oikeuksien turvaaminen on yksi osa tätä työtä.
Valtioneuvosto seuraa saamelaisiin kohdistuvan syrjinnän ja vihapuheen tilannetta säännöllisesti sekä järjestää esimerkiksi koulutuksia yhdenvertaisuudesta yhteistyössä saamelaistoimijoiden kanssa. Ministeriö julkaisee yhdenvertaisuuteen, syrjintään ja vihapuheeseen liittyviä aineistoja ja julkaisuja
Oikeusministeriö edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Saamen kielilaki koskee pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Nämä kielet ovat keskeisessä asemassa ministeriön kielellisten oikeuksien elvyttämis-, edistämis- ja seurantatyössä.
Saamelaiset Suomessa
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamenmaaksi kutsutaan saamelaisten asuttamaa aluetta, joka koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta. Saamelaiset ovat Suomessa myös kielellinen ja kulttuurillinen vähemmistö. Suomessa käytetään kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea, jotka kaikki ovat uhanalaisia kieliä.
Saamelaisten kotiseutualueella asuu noin 3500 saamelaista. Alue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Saamelaisten kotiseutualueen sisällä on myös koltta-alue, joka rajautuu Sevettijärvi–Näätämön ja Nellim–Keväjärven kyläalueisiin Inarin kunnan itäosassa. Tällä alueella elää noin 500 kolttasaamelaista. Suomessa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu noin 6500 saamelaista.
Saamelaiskulttuuri on hyvin monimuotoinen ja alati kehittyvä. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat perinteisinä elinkeinoina muun muassa kalastus, metsästys, poronhoito ja saamelainen perinteinen käsityöperinne- ja kulttuuri (niin kutsuttu duodji). Myös saamelainen kulttuuriperintö ja sen ilmaisumuodot sekä perinteinen tieto ovat tärkeä osa saamelaiskulttuuria. Perinteisellä tiedolla tarkoitetaan yhteisön ylisukupolvista ja paikallista kokemusta maailmasta, kuten luontoon perustuvista ilmiöistä. Ne voivat kytkeytyä muun muassa perinteisiin elinkeinoihin.
Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana
Saamelaisten oikeudet Suomessa turvataan kansainvälisten sopimusten sekä Suomen perustuslain ja muun lainsäädännön velvoitteiden kautta. Keskeistä näissä kaikissa velvoitteissa on alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja kunnioittaminen. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan sitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus vapaasti päättää poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioistaan.
Kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla asetetaan alkuperäiskansojen oikeuksien suojaamisen vähimmäistaso. Vähimmäistaso tarkoittaa sitä, että kansallista lainsäädäntöä tulee kehittää ja soveltaa niin, että suoja ei jää vähimmäistason alle. Vaikka lainsäädännössä ei olisi säädetty perus- ja ihmisoikeuksista mitään, velvoittavat perus- ja ihmisoikeussopimukset viranomaisia suoraan.
Jos esimerkiksi hanke heikentäisi alkuperäiskansan oikeuksia, hankkeen toteuttajan pitää saada alkuperäiskansalta vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus. Ennakkosuostumuksen kautta hankkeen toteuttaja voi varmistaa sen, että alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. On tärkeää, että alkuperäiskansojen poliittisille elimille turvataan riittävä aika ja resurssit tehdä itsenäinen päätös esitetystä hankkeesta.
Saamelaisten oikeudet kansallisessa lainsäädännössä
Kansallisessa lainsäädännössä saamelaisten oikeuden ytimen muodostaa perustuslaki. Sen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi saamelaisilla on perustuslain mukaan kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto kotiseutualueella. Perustuslain tarkoituksena on, että saamelaiset saavat itse määrätä asioistaan ja ohjata niiden tulevaa kehitystä. Kaikkien viranomaisten tulee aktiivisesti edistää saamelaisten oikeuksien toteuttamista ja niiden heikentämisen estämistä. Viranomaisilla on myös velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää.
Viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa asioista, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi lakien valmistelu tai hallinnollisten päätösten toteuttaminen. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on aito, oikea-aikainen ja yhteisymmärrykseen pyrkivä keskustelu.
Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevasta itsehallinnosta säädetään saamelaiskäräjälaissa. Itsehallintoon liittyviä tehtäviä varten saamelaiset valitsevat kerran neljässä vuodessa vaaleilla keskuudestaan saamelaisten parlamentin eli saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjiin valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Itsehallintoon liittyviä tehtäviä ovat muun muassa saamelaisen kulttuurin edistäminen ja saamelaisten virallisen kannan ilmaiseminen.
Kolttien asioita hoitavat kolttalain mukaisesti myös kyläkokous ja kolttaneuvostot. Kolttaneuvostojen tehtävänä on valmistella kolttia koskevat asiat kyläkokoukseen, huolehtia päätösten täytäntöönpanosta sekä antaa lausuntoja. Kolttien luottamusmies on kolttasaamelaisten vaaleilla valitsema edustaja, joka valvoo etuja ja hoitaa kolttien yhteisiä asioita.
Perustuslain lisäksi saamelaisten oikeuksista säädetään lukuisissa muissa laeissa kuten poronhoitolaissa, luonnonsuojelulaissa ja kaivoslaissa.
Käynnissä olevia hankkeita
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on luovuttanut loppuraporttinsa joulukuussa 2025. Komissio kuuli työnsä aikana lähes 400 saamelaista raporttia varten, ja julkaisi 25 erillisselvitystä. Työtä koordinoi valtioneuvoston kanslia, joka vastaa myös raportin suosituksia arvioivan parlamentaarisen ryhmän työstä.
