Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu

Kuka on vaalikelpoinen?

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö,
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on,
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja
3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 72 §:ssä.

Suomen Kuntaliitto on 13.10.2020 antanut yleiskirjeen vaalikelpoisuudesta valtuustoon.

Milloin vaalikelpoisuus määräytyy?

Se, missä kunnassa henkilö on vaalikelpoinen, määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin henkilön äänioikeuskuntakin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana.

Esimerkki: Ehdokkaan kotikunta on 21.2.2025 kunta A. Hän kuitenkin muuttaa seuraavalla viikolla kuntaan B. Häntä koskeva ehdokashakemus jätetään kunnan B keskusvaalilautakunnalle 4.3. Keskusvaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 13.3. Näin ehdokkaalla on se tilanne, että hänellä on äänioikeus kunnassa A, mutta hän on ehdokkaana kunnassa B.

Ehdokkaan vaalikelpoisuuden määräytymiselle ei ole lainsäädännössä säädetty selvää ajankohtaa, mutta käytännössä ehdokkaan kotikunnan tulee olla selvä viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää, jolloin keskusvaalilautakunnat käsittelevät ja ratkaisevat ehdokashakemuksiin tehdyt täydennykset. Ehdokkaan kotikuntaa koskevat ratkaisut tehdään väestötietojärjestelmässä olevien tietojen perusteella.

Ketkä voivat asettaa ehdokkaita?

Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa
1) puoluerekisterissä olevat puolueet sekä
2) äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.

Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrä ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 10 asianomaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kunnassa, jossa asukasluku on vaalivuotta edeltävän marraskuun lopussa enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua. Jos kunnan asukasluku on 1 501–2 000, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään viisi äänioikeutettua. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita.

Ehdokashakemuksen tekeminen

Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Samaan määräaikaan mennessä keskusvaalilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista. Kunkin kunnan keskusvaalilautakunta pitää viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää kokouksen, jossa se laatii kuulutuksen, jossa ilmoitetaan kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa ehdokashakemuksia ja ilmoituksia otetaan vastaan. Kuntien keskusvaalilautakuntien yhteystiedot.

Puolue ja valitsijayhdistys voivat käyttää ehdokashakemuksen tekemisessä oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaan laadittuja lomakkeita. Oikeusministeriö on laatinut ehdokasasettelulomakkeet PDF-muodossa.

Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen

Kunnan keskusvaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää. Keskusvaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävillä mm. äänestyskopeissa.